|
|
-Voi ei! bussi oli taas myöhässä. Halusin tallille mahdollisimman nopeasti. Odottelin hetken, mutta sitä ei vain näkynyt. Juuri kun ajattelin mennä kävellen, bussi tulikin. Nousin kyytiin, ja pian olin jo tallin pihassa. Tuiskukin oli juuri tullut tallille. Huikkasin hänelle huomenta, ja menin talliin. Etsin Wellyn karsinan ja avasin oven. Se katseli minua, ja väisti, kun menin sisälle.
-Moi Welly, tulin hoitamaa sua, juttelin sille samalla kun laitoin riimua. Kävin hakemassa Wellyn harjat, ja harjasin sen. Se seisoi kiltisti paikallaan kun satuloin sen. Suitsetkin sain helposti laitettua. Talutin Wellyn maneesiin, ja nousin selkään. Menimme käyntiä muutaman kierroksen, ja sitten nostin ravin. Welly ravasi reippaasti. Tein vähän taivutuksia, ja annoin sitten laukkapohkeet. Wellyllä oli niin kiva laukata, että päätin kokeilla estettä. Se meni upeasti, ja taputin Wellyä. Ravasin vähän aikaa, mutta sitten annoin pitkät ohjat. Sitten laskeuduin satulasta, ja talutin Wellyn talliin. Vein satulan ja suitset satulahuoneeseen. Annoin Wellylle leipää kiitokseksi ratsastuksesta. Sitten sanoin Tuiskulle ja Tuulille hei hei, ja lähdin kotiin.
|
Vastaus:
Hyvä tarina. Satt tästä 20v€ |
|
| Nimi: Vensku |
06.12.2009 12:24 |
Puhkuin innoa, kun bussi jätti minut tutulle pysäkille. Kävelin hiekkatietä. Kaikki oli ihan kuin ennekin. Menin toimistoon tervehtimään Tuulia ja Tuiskua.
- Moi! huikkasin.
- Moi! he sanoivat yhdestä suusta.
- Missä päin on Diazin karsina? kysyin.
- Lähellä satulahuonetta. Menet käytävän päähän. Sitten vasemmalle, oikealle ja oikealle. Ja siinä se! Tuuli sanoi.
- Kiitti! sanoin ja lähdin karsinalle. Pian löysinkin Diazin. Se tapitti minua ystävällisillä silmillään.
- Moi Diaz! Mä olen sun uusi hoit.... En ehtinyt pidemmälle kun alkoi kuulua kauheaa kolinaa.
- Kuka siellä? kysyin epävarmalla äänellä. Ja samassa huomasin, että vastakkaisen tyhjän karsinan kiinni oleva ovi tärisi ja hytkyi. Keräsin rohkeuteni ja avasin oven. Pieni border collien pentu loikkasi sieltä. Pelästyin ja kompastuin takanani olevaan ämpäriin. Istuin siinä lattialla säikähtäneenä yltä päältä kauroissa, koska ämpäri oli ollut täynnä kauroja.
- Voi ei! sanoin.
- Sinä senkin...! minä sanoin, mutta silloin koira teki suloisen koiranpentuilmeen, enkä mahtanut itselleni mitään, kun aloin rapsuttaa sen vatsaa. Silloin Tuisku tuli talliin ja säikähti minut nähdessään.
- Ööö... Vensku? hän kysyi.
- Aaa... Joo! snaoin nolostuneena ja nousin ylös vaatteitani pudistellen.
- Löysit näemmä Tintin... hän sanoi.
- Joo. Ja Diazinkin! sanoin.
- Minun piti viedä nämä kaurat tuonne tarhaan, mutta joku muu taisi ehtiä ottaa ne ensin! Tuisku sanoi huvittuneesti. En jälkeen me purskahdimme nauruun. Sitten Tuisku vei tyhjän ämpärin pois ja siivosimme tallin lattialta kaurat. Kun kaikki oli tehty lähdin Diazin kanssa maneesiin. Ensin menimme käyntiä ja ravia. Kun viimein tuli laukan aika Diaz kiihdytti niin paljon, että pompin sen selässä, kuin popcornit mikrossa.
- Hidasta, Diaz! minä yritin, mutta turhaan. Se ei auttanut. Se vain laukkasi. Maneesin toisella puolella oli este ja voitte vain arvata mitä Diaz teki seuraavaksi! Se meni täyttä laukkaa suoraankohti estettä ja loikkasi sen mahtipontisesti ja tuli tömähtäen maahan. Sitten se jatkoi omia teitään maneesissa. Nyt te ajattelette, että olen selässä vieläkin. voin kertoa, että en ole! Putosin sen selästä, kun se hyppäsi estettä. Ihme, että jaksoin sinnitellä niinkin kauan! Mutta nyt palataan itse tarinaan--> Makasin maassa, enkä oikein vieläkään käsittänyt mitä ole tapahtunut. Sitten näin pienen mustavalkoisen ja pörröisen otuksen juoksevan ulos maneesista. Se selitti aika paljon! Olimme ratsastaneet normaalia laukkaa, kunnes Tintti (jota en ollut huomannut) oli juossut maneesissa ja Diaz oli pillastunut. Niin minä luulen. Nousin maasta, vaikka käteeni koskikin kovasti. Hain Tuiskun, joka auttoi rauhoittamaan Diazin ja vein Diazin talliin. Otin siltä varusteet pois ja harjaisn sen. Sitten puhdistin kaviot. Vein sen karsinaan ja annoin sille ruokaa ja vettä.
- Tänään meillä olikin aika vauhdikas päivä! sanoin ja taputin Diazia. Sitten lähdin tallista. Ja menin Tintin luo.
- Höpsö! sanoin ja hymyilin. *vuh vuh*
- Oliko tuo anteeksipyyntö siitä, että auheutit pienimuotoisen katastrofin? kysyin siltä. *hau*
- Ai pyysit? Siinä tapauksessa anteeksipyyntösi on hyväksytty! sanoin ja rapsutin koiraa. Otin sen syliin ja vein koirankoppiin.
- Heippa Tintti! sanoin ja annoin sille suukon kuonoon. Sekin nuolaisi minua. Menin vielä tallille sanomaan Diazille heipat. Sitten kävelin hiekkatielle. Vilkutin vielä Tuulille ja Tuiskulle. Sitten lähdin kotiin. |
Vastaus:
Tosi kiva ja hauska tarina! Mistä näin hyviä ja kekseliäitä kirjoittajia tupsahtelee??  Saat tästä 45v€
-Tuisku |
|
Tulin ensimmäistä kertaa hoitamaan Mindyä. Kävelin talliin. Näin Mindyn kurottelevan päätään karsinasta. Menin sen luo, ja taputin sitä. Annoin sille porkkanan ja avasin karsinan oven. Laitoin Mindylle riimun päähän ja sidoin sen kiinni. Hain satulahuoneesta harjapakin, ja aloin harjaamaan Mindyä. Se oli tosi likainen, joten minulla kesti noin 1 tunti harjata se. Lopputulos oli kyllä kiitettävä. Mindy oikein kiilsi kilpaa auringon kanssa. Vein harjapakin takaisin satlariin ja lähdin taluttelemaan sitä.
Kävelin Mindyn kanssa pitkän lenkin maastossa. Oli hyvin kaunis ilma. Mindy käveli reippaasti virelläni, eikä juuri säikähtänyt ollenkaan, paitsi pientä muovipussia.
Kun palasimme tallliin, muut hepat oli jo viety ulos, joten päätin hoitaa Mindyn mahdollisimman nopeasti. Vein sen talliin ja harjasin äkkiä. Kun se oli taas puhdas vein sen muiden ponien kanssa ulos tarhaan. Katselin hetken kun se kirmaili lumihangessa, mutta päätin sitten mennä siivoamaan sen karsinan.
Karsinaa siivotessani huomasin, kuinka siisti Mindy oli. Se olii tehnyt kaikki jätöksensä nurkkiin, joten minun oli helppo siivota sen jäljet. Kun karsina oli puhdas pesin vielä sen kamat. Ne olivatkin kaameassa kunnossa.
Kun kaikki oli valmista hain Mindyn sisälle, annoin sille porkkanan ja hyvästelin sen, sillä minun oli lähdettävä kotiin. |
Vastaus:
Hyvä tarina, jatka samaan malliin saattästä 20v€
-Tuisku |
|
| Nyt oon lukenu säännöt. |
Vastaus:
Saat alkaa hoitamaan wellyä! Tervetuloa! Hoitaa saa vaikka joka päivä, mutta olisi suotavaa jos kävisi väintään kerran tai pari kahdessa viikossa.Hauskoja hoitohetkiä!
-Tuisku |
|
| Saanko hoitaa Wellingtonia? Kuinka usein pitää hoitaa? |
|
| Nimi: Helmi |
16.11.2009 13:32 |
- Äähh! Ei taas!
Olin pihalla, pikkusiskon kanssa tekemässä lumiihevosta. Sisko taputti hevosen selkää liian lujaa, ja siihen syntyi aina pieniä kuoppia.
- Sofia, mennään sisään, jooko? kysyin.
- Joo sisään! Sanoi 5-vuotias siskoni. Menimme sisään ja veimme vaatteet kuivumaan.
- Tulispa äiti jo.. ajattelin.
Äiti oli kaupassa, ja olin Sofian kanssa kahdestaan kotona. En voisi lähteä tallille ennen kuin äiti tai joku tulisi.
PPPRRRR!!!
- Mä avaan!
Juoksin ovelle ja huokaisin. - Helmi otas tää ruokakassi, äiti sanoi. - Joo mut mä lähen just tallille.
- Okei, mutta tule... Äiti vilkaisi kelloa, seitsemäksi kotiin.
- Okei!
Hain bussilipun ja kypäräni.
Jatkuu... Sori pitää mennä. |
|
| Nimi: Helmi |
13.11.2009 15:53 |
Jatkuu!
- Okei, mä tuun!
Pian olimme ulkona ja nousimme hevosten selkään. Menimme rauhallista käytiä eräällä metsäpolulla, kun Nemo sai päähänsä lähteä kiitolaukkaan. Minni lähti tietty perään ja ne vetivät iloista pukkilaukkaa aika pitkään. Kun lopulta saimme tammat rauhoittumaan, lähdimme jo takaisin tallille. Siellä vein Minnin tarhaan ja aloin kiillottaa varusteita. Ne olivatkin aika likaiset. Samalla mietin ajatustani jonka olin saanut päähäni. Kyllä vain, ajattelin ottaa Minnille kamuksi oman hevosen yksäriksi Lehtipolkuun!
Sitten putsasin Minnin kupit ja menin katsomaan aikuisten hyppytuntia. Siinä opit itsekin paljon ja päätin kokeilla samoja kikkoja Minnillä. Vilkaisin kelloa. Minni oli saanut olla ulkona jo hyvän tovin. Hain sen sisään ja lähdin kotiin.
Loppu! |
Vastaus:
Kiva ja kekseliäs tarina! saat tästä 30v€ 
-Tuisku
|
|
| Nimi: Helmi |
13.11.2009 15:39 |
Jatkuu...
Minni alkoi heti syödä rehujaan laitettuaan ne boksiin. Se olikin viimeinen hevonen jonka ruokin. Sitten aloin siivota sen karsinaa. Tytöt tulivat maneesista Tuisku perässään. Tytöt taluttivat hikiset ruunat bokseihinsa ja jättivät sinne, varusteet päälle!
- Öö... Tuisku.. Miks noi jätti varusteet hevosten päälle?
- Joo... Ne on yhen miljonäärin tyttäriä, ja ne käy tääl ratsastamassa. Mut eihän ne voi harjata hevosia, kun niiden äiti pelkää että ne tytöt jaa nalkkiin karsinaan... Tuisku pudisti päätään. - Jos ne ei ottais yksityistunteja 3 kertaa viikossa, mä sanoisin että jos he eivät hoida, he eivät myöskään ratsasta!
- Sä oot kuule maastolenkin tarpeessa! sanoin Tuiskulle.
- Jep! Tuutsä mukaan?
- En mä tiiä... Kun mä ratsastin eilen, nii aattelin et Minni sais levätä...
- No, mennään vaan käyntiä ja pikku laukka. Kyl se jaksaa, sillä on tänään energiapäivä!
Jatkuu.... Sry kun kokoajan laitan jatkuu.. mutta kirjoitan tarinan loppuun kun oon syöny! |
|
| Nimi: Helmi |
13.11.2009 12:11 |
Aamulla olin heti kellon soidessa nopeasti ylhäällä. Puin nopeasti ja lastasin kamat reppuun. Nappasin mukaani lompakkoni, ja laitoin taskuuni murokeksin.
Bussissa oli joku uninen, todella ärtyinen mies joka kiroili koko ajan. En antanut hänen pilata päivääni, varsinkaan kun kuljettaja käski hänen poistua. Tallipysäkillä jäätyäni hölkkäsin nopeasti tallille. Kun pääsin sisään talliin, näin parin pikkutytön taluttavan Karkkia ja Dropia maneesiin. Niillä on joku tunti, mietin.
- Hei, tytöt, sanoin. - Kuka teillä on opena?
Lettipäinen tyttö vastasi: - Tuisku..
- Okei! Kiitti.
Kiirehdin Minnin boksille. Se hörähti hiljaa nähdessään minut. Samalla Tuisku tuli talliin rehukärryjä työntäen. - No moi! Viittisitkö auttaa vähän? Tuuli on kipee, ja mun pitäis mennä opettamaan kahta tyttöö tonne maneesiin. - Joo, tietty! Jätä mun huoleks! Mä ruokin tän käytävän hepot loppuun. - Kiitti!
Niinpä keksiä mutustaen menin ruokkimaan muut hevoset ja Minnin.
Jatkuu.... |
|
| Nimi: Helmi |
12.11.2009 10:28 |
pprrrr!
Herätyskello rämähti soimaan. Haukottelin ja nousin sängystä. Raahustin aamupalalle ja kumosin kurkkuuni ison kupin kuumaa kaakaota. Oli ihana talvinen aamu, sen huomasi heti kun astuin ovesta ulos valmiina näkemään uuden hoitsuni Lehtipolussa, Minnin.(haittaako jos sanon sitä Minniksi?)
- Kiva tulla takaisin, ajattelin noustessani bussista pois tutulla pysäkillä. Kavionjäljistä päätellen oli joku juuri mennyt kovaa laukkaa vastasataneessa lumessa. Melkein juoksin tallin pihaan ja ilostuin kovasti nähdessäni Tuiskun ja Tuulin vilkuttamassa tallin ovella.
- Moi! Ei ollakkaan nähty aikoihin, Tuuli sanoi ja tervehdin ja sanoin: Niinpä!
Astuin talliin. Minnin karsina oli aika keskellä käytävällä.
- Moi Minni! taputin tamman kaulaa rauhallisesti. - Sä oot kyllä söpö otus! Minni hörähti ja nauroin. Hain harjapussin ja aloin harjata Minniä. Se selvästi nautti harjauksesta. Sitten päätin mennä ratsastamaan.
- Joo, mee vaan, Tuisku sanoi ehdottaessani ajatusta. - Sen satula ja suitset on tossa... Eikun ne ylemmät. Joo, just ne!
Satuloin Minnin ja talutin sen ulos. Aurinko paistoi ja oli ihanaa nousta Minnin selkään. Kopautin kevyesti pohkeita Minnin kylkiin, ja tamma lähti käyntiin. Kävelin hetken pihalla ja ratsastin sitten kentälle, jossa nostin ravin. Ulkoilma selvästi piristi Minniä, sillä se lähti ryöstämään kun nostin laukan.
- Nooh, Minni, rauhassa, juttelin sille. Lopusta se pysähtyi ja taputin sitä. Sitten käänsin sen ja lähdin maastoon.
Oli upea ilma. Minni katseli ympärilleen onnellisena ja kulki reippaasti ravissa. Juttelin sille kaikenlaista. Ajattelin, että voisin osallistua ratsastustunnille, vaikka ensin yleis- ja sitten estetunnille. Päätin kysellä Tuulilta tunneista. Sitten nostin laukan ja kaikki hävisi mielestäni. Minnin kaviot osuivat valkoiseen lumeen ja lumi lensi vähän kaikkialle. Lopulta palasimme käynnissä tallille. Tuisku tarjosi kaakaon kun olin vienyt Minnin tarhaan Daisyn seuraksi. Sitten autoin Tuiskua tallihommissa, putsasin Minnin ja muiden hevosten karsinat, putsasin vesi-ja ruokakupin, vein Minnin karsinaan uusia heiniä. Lopulta kävin hakemassa Minnin takaisin sisään. Taputin sitä ja kuiskasin sille: - Oot kuule ihana!
Sitten jouduin lähtemään kotiin. Ja samalla päässäni alkoi kyntää hullu ajatus...
Loppu! |
Vastaus:
Tosi kiva tarina! saat tästä 25v€
-Tuisku |
|
Olen haaveillut omasta hevosesta koko ikäni ja olen paljon hevosten parissa. Tahtoisin olla joka päivä hevosten parissa mutta se ei ole onnistunt Olen hevos ihminen ja tulen hevosten kanssa toimeen aina. Vaikeuksiakaan ei ole tullut ja toivoisin että jostain löytysi hyvä talli missä saisi olla päivittäin hevosten parissa. Tykkään ratsastaa isoimilla hevosilla ja minulla on hyvä rytmi hevosen selässä. Olen silloin tällöin käynyt yksityisillä tunneilla ja olen sitä myöten pitänyt hevosista. Nyt toivoisin että pääsisin muitakin talleja katsomaan mutta ne on kaikki kaukana
Olen iloinen aina hevostenkin parisssa
|
|
| Nimi: Ági |
01.05.2009 18:43 |
It's very good page! I'm Vera Virta's pen friend.
my page is: www.pagi.lapunk.hu
Love, Ági |
|
Heräsin aamulla pirteänä ja nousin yles ja petasin sänkyni ja menin syömään aamiasta.Kun olin syönnyt menin pukemaan ja pesemään hampaat jalähdin kouluun.Kun olin koulunpihassa sitten soi kellot.Meillä oli ekana ylliä ja meillä oli kokeen palautus minä sain 9½ koska minulla meni kolme väärin ja sitten meillä oli parin kanssa monistetta mitä piti tehdä parin kanssa. sitten meillä oli ppitkä välitunti ja hymimme hyppynarua ja sitten kello soi kun olin hyppimässä. Seuraavana tuntina oli uskontoa.me käsitelimme jeesuksen höpönpöppöä.Sitten ku oli ollut uskontoa sitten meillä oli ruakailu. Ruokana oli merunamuusia ja uunimakkaraa. Sitten kun oli ollut ruokailu niin meillä oli taas välitunti ja taas hypimme hyppynärua sitten vähän ajan päästä soi kello ja meillä oli kaksi tuntia kuvaamataitoa ja aiheena oli:jokin lempi sarjakuva hahmo. sitten meiltä päätyi koulu.kun olin kotona tein läksyt ja puin ratsastus vatteet ja lähdin tallille.kun olin tallilla menin wemken karsinan ovelle mutta Wemke ei ollut siellä. Yksi ratsastaja sanoi,että Wemke on laitumella. Sitten hain Wemken laitumelta ja vein sen karsinaan ja hoidin sen ratsastus kuntoon: kun olin valmis lähdin maneesiin kunolin maneesissa menin kaartoon ja nousin wemkenin selkään ja lähdin uraa mitkin ravissa. kun olin mennyt tarpeeeksi ravia menin tölttiä ja kun olin mennyt tölttiä tein laukan noston ja menin pohkeenväistöäh.sitten kun menin laukkaa se teki valtava pukit ja lensin sen selästä niinkuin leppäkeihäs.Mutta ei sattunut ja sitten talutin sen talliin.Kun oli tallissa vein sen karsinaan ja otin kamat pois ja laitoin sille loimen ja vein sen laitumelle ja lähdin kotiin ilta palalle! Ja nukkumaan!
Sori kun en ole hoitanut Wemkeä vähään aikaan! |
Vastaus:
kiva tarina, mutta kirjoita jatkossa vain siitä, mitä teit tallilla...(ei koulusta)... hyvä tarina, mutta kiinnitä huomiota kirjotusvirheisiin (vaikka niitä ei paljoa ollut) ja esim. siihen, että ainakaan minun tietääkseni wemke ei tölttää... saat tästä 18v€ |
|
Olin hieman kipeä, mutta ei se mitään sillä tänään menin katsomaan ensimmäistä kertaa Bindiä. Jännitin aivan tajuttomasti. Kun olin päässyt tallille kysyin joltain tytöltä että missä sijaitsee Bindi ? Tyttö vastasi että: "kuin niin, mitä asiaa sulla on Bindin lähelle" Ja mä sitten sanoin siihen että: "Mää hoidan Bindiä" Ja tyttö siihen et ai juu sää varmaan ootki se Natalia joka alkaa hoitaa Bindiä. Ai niin Tuisku on puhunut susta paljon. Joo, mut tota noin tyttö jatkoi, sitten keskeytin hänet kun kysyin: "Mikä sun nimi on ?" Tyttö vastani: "Mun nimi on Niina" Mut tota noin kysyin koska pihisin jo jännityksestä niin missä Bindi majailee ? Joo näytän sulle karsinan Niina sanoi. Sitten kun menimme talliin aloin heti siivota karsinaa ja pian olikin jo valmista. Sitten hakemaan Bindi. Kävelin pilvien päällä kun menin hakemaan sitä tarhasta, ja kun menin tarhaan sisään minua juoksi vastaan ihan kivan näköinen ruskea otus mutta se olikin Bindin laidunkaveri sillä sitten sieltä laukkasi minua vastaan ihanin otus jota Avaruus sisällään pitää. sitten kuin otin Bindin kiinni niin lähdimme kävelemään tallia kohden. Mikä voi olla ihananmpaa kun rakastuminen hevoseen olin niin onneni kukkuloilla kun aloitin harjaamaan sitä. Sitten kun "heitin" satulan selkään oplisin odottanut näykkäisyä tai potkintaa niinkuin muilla talleilla hepat yleensä teki. Mutta mitä ihmettä se oli siinä lauhkea kuin lammas. Sitten kun pistin suitset raukka alkoi haukottelemaan enkä viitsinyt vaan tunkea niitä kuolaimia suuhun joten odotin kunnes raukka oli saanut haukoteltua. Ratsastuksesta en voi kirjoittaa juuri mitään koska sen kuvaamiseen ei riitä edes miljoona sanaa, paitsi että se oli maailman ihaninta aikaa. Kun pistin Bindiä pois tuntui siltä että olin onnistunut. Sitten kun olin laittanut Bindille fleeceloimen oli aika pistää ihanuus karsinaan olisinhan hoitanut sitä vielä koko elämäni mutta tein ruuat sillä ajatuksella että huomenna taas uudestaan. Kun lähdin kotio tuntui siltä että huomenna en enää lähde pois Bindin luota. |
Vastaus:
tosi kiva tarina! Kerro kuitenkin jatkossa edes sen verran, että mitä teitte (ratsastuksesta siis) muuten tosi kiva ja sopivan pitkäkin tarina... saat tästä 35v€
-Tuisku |
|
| Nimi: Miia |
15.03.2009 20:24 |
| moikka saisinko Golden Spiritin hoitsuksi. Olen ratsastanut kauan ja se olisi juusi sopiva pieni, mutta pippurinen poni. Haluaisin myös kisata sillä. |
Vastaus:
tottakai saat hoitaa... Osallistuthan myös kisoihin ja vaellukselle.
-Tuisku |
|
| en tiädä kuuluuko se kirjoittaa tänne vai minne hoitajakyselyt mutta kuitenkin haluaisin alkaa hoitaa hevosta nimeltä Bindy tai en tiä kirjotinko sen nimen oikein mut se on kuitenki tamma ja arabi ja siinä oli ruskeeta ja valkosta vastaisithan mahdollisimman pian ? |
Vastaus:
Tottakai saat hoitaa Bindiä. Osallistuthan myös kisoihin ja vaellukseen!!!
-Tuisku
|
|
| Nimi: Robbie95 |
11.03.2009 20:53 |
| Tulin kauhealla kiireellä suoraan koulusta tallille. Menin ripeästi hoitajien huoneeseen vaihtamaan vaatteet, sillä en halunnut liata upouusia kouluvaatteitani tallihommissa. Vaatteet vaihdettuani menin katsomaan Poppista, mutta karsina ammottikin tyhjyyttään. Päättelin Poppiksen olevan ulkona. Lähdin ripeästi ulos, sillä minulla oli vain pari tuntia aikaa ennen kotiinlähtöä. Etsin Poppista katseellani ja pian huomasinkin sen olevan kauimmaisessa tarhassa. Lähdin mutaista polkua pitkin tarhaa kohti, huudellessani samalla ponia nimeltä. Avasin portin reippaasti ja kävelin rauhallisesti jutellen Poppiksen luokse. Tai siis yritin kävellä, sillä ponihan ampaisi kuin tuli hännän alla minua pakoon toiselle puolelle laidunta. Vaistomaisesti lähdin seuraaman ponia, tosin kävellen. Pian kuitenkin huomasin, että seuraaminen ei hyödyttänyt mitään. Poppis oli niin fiksu ja nopea, että en millään pysynyt sen perässä. Lopulta luovutin ja asetiun istumaan keskelle laidunta. Istuttuani siinä noin viisi minuuttia, läheltäni alkoi kuulua askelia. Varoin liikahtamasta senttiäkään. Pian tunsin, kun pieni turpa hamuili olkapäätäni. Käännyin varovasti katsomaan taakseni ja näin pienet hellyyttävät ja viattomat silmät. Siirsin varovasti kättäni ja sain kuin sainkin Poppiksen riimusta kiinni. Kiinnitin riimunarun ja lähdin taluttamaan Poppista talliin. Tallissa vein sen karsinaan ja rupesin harjaamaan sitä puhtaaksi. Puhdistin vielä kaviot huolellisesti, ennen kuin hain Poppiksen suitset ja juoksutusliinan. Laitoin riimun sekä ohjat kaulalle ja sujautin kuolaimet sen suuhun. Nappasin vielä juoksutusraipan mukaani, ennen kuin lähdin kentälle. Kentällä talutin Poppiksen keskelle ja päästin liinan pitkäksi. Huiskautin vähän raippaa jotta saisin Poppiksen siirtymään kauemmaksi. Poni totteli yllättävän helposti. Annoin sen kävellä ensin vähän aikaa ennen kuin pyysin sen raviin. Poppis totteli muutaman pukin kera. Hymyilin sen innolle samalla kun pyysin sitä laukkaan. Poni lähti kuin tykin suusta. liina lipesi käsistäni ja niin poni sitten juoksi vapaana pitkin kenttää. Voihkaisin sillä tiesin, että edessä olisi pitkä kiinniottamisurakka. 20 minuutin kuluttua poni viimeinkin antoi kiinni ja saatoimme jatkaa juoksuttamista. Nimittäin niinpäin, että minä juoksutin ponia, eikä poni minua. Juoksutin ponia vielä toiseenkin suuntaan, ennen kuin päätin olevamme valmiita lopettamaan. Kävelytin Poppista vielä hetken ja vein sen sitten talliin. Minun piti käydä pesemässä se pesupaikalla, sillä se oli niin hikinen. Kuivasin sen hyvin ja vein sen karsinaan viltillä varustettuna. Puhdistin sen kaviot vielä ennen kuin pästin sen vapaaksi ja astuin ulos karsinasta. Hain sille hieman heinää ja kauraa purtavaksi. Menin satulahuoneeseen ja huomasin Poppiksen kamojen olevan aivan likaisia, joten päätin pestä ne vielä ennen kotiinlähtöä. Kun kamat viimein kiilsivät puhtauttaan, päätin lähteä kotiin. Hain tavarani hoitajienhuoneesta ja lähdin ripeästi kotiin, tosin Poppiksen karsinan kautta, lukemaan kokeisiin. |
Vastaus:
Todella kiva ja kekseliäs tarina. Hyvä ettei ainakaan sinulle óle tärkeintä ratsastaminen. Saat tästä 35v€ jatka samaan malliin XD
-Tuisku |
|
| Nimi: salzu ja rakas wemke |
19.02.2009 16:39 |
Tänään ihanan aurinkoisena päivänä tulin katsomaan HETI päästyäni koulusta wemkeä.
Se tarhaili kaikessa rauhassa joten annoin sen vaan olla. Menin talliin ja siellä jouduin auttelemaan pikkusia. Tainno en joutunut, mutta autoin kumminkin.
Yks tyttö halus auttaa mua wemken kans joten tottakai annoin...
sitse vit** en siis kironnu soffi tuli.
se oli sit et hei vaan ja mä en kyl puhunu sille mitään vaan menin sen tytön kans muualle...
haimmewemken ämpäriin vettä ja otimme tiskiharjat.
menimme putsaamaan wemken vesi automaattia, suolakiveä ja ruokakuppeja.
Kun työ oli tehty menimme kaatamaan likaisen veden pois ja ottamaan uutta puhdasta tilalle.
menimme sitten hakemaan satula saippuaa ja rasvaa ja putsaamaan satulaa ja suitsia.
Tyttö ei oikein osannut joten opetin. Se oli muutenkin aika uusi täällä.
Sitten huomasin kysyä sen nimee ja sen nimi oli Anni.
Vaihdoimme kuulumiset ja rasvasimme satulan ja suitset putsaamisen jälkeen.
Tänään en viitsinyt ruveta purkamaan suitsia.
vaihdoin vielä puhtaan satulahuovan ja anni harjasi sillä välin vielä vanhan.
Putsasimme vielä suojat ja käärimme pintelit joita doom ei ikinä käytä.
Menimme hakemaan kottareita ja talikkoa.
Niillä sitten putsattiin karsina ja tuotiin lisää puruja paikoilleen.
veimme likaiset purut lantalaan ja sieltä palatessamme menimme putsaamaan vedellä kottikärryjä ja talikkoa.
Menimme ulos porkkanoiden kanssa ja annoimme ne wemkelle samalla, kun minä kiinnitin riimuun riimun narua.
Talutin wemken sisälle ja jätin sen käytävälle, koska karsinassa voisi olla vähän ahdasta. Kiinnitin wemken riimusta molemmin puolin ketjuista.
Haimme harjapakin ja tulimme takaisin ja wemken luona otin sen toppa-loimen pois ja pistin karsinalle roikkumaan.
Aloimme kumisuolla pyörittelemään karvaa ja sen jälkeen otimme kovalla ja lopuksi vielä muutamia kohtia pehmeällä harjalla.
Otin kaviot, koska wemke on siinä aika hankala. Anni otti sillä välin kammalla harjan ja hännän.
Haimme wemken suitset ja irrotin sen nopeasti riimusta ja pistin suitset.
Talutin wemken pihalle ja pihalla Anni halusi ratsastaa.
Joten annoin. Otin tuolin ja sanoin Annille et kiipee siitä.
Kiristin wemken satulavyön ja nostin jalustimia.
Talutin Annia ympäri kentää ja hän ravasin myös vähän.
sen jälkeen sanoin Annille et nyt olis aika tulla pois ja se tulikin sit aika pian.
Veimme wemken sisälle ja otin varusteet pois, pesin kuolaimet ja vein kamat paikoilleen. sit lähin kotio |
Vastaus:
Kiva tarina, mukavaa että autat toisia! Wemkelle on muuten nyt löytynyt hoitaja, joten hän sitten hoitelee Wemkeä jatkossa! Saat tästä 30v€.
-Tuuli |
|
| Nimi: salzu ja wemke |
13.02.2009 15:05 |
vein kaikki lantalaan ja toin uudet kuivikkeet.
annoin wemkelle porkkanaa ja vein kärryt pois.
hain wemken suitset ja suojat.
tulin sen luokse ja pistin sille suojat joka jalkaan ja niihin heijastimet.
pistin myös martingaali heijastimen ja otin riimun pois. pistin ohjat kaulalle, suitset paikoilleen ja sitten ne vaan kiinni.
irrotin wemken kokonaan ja talutin sen pihalle.
pihalla menin selkään ja menin kentälle kävelemään.
kävelin siinä hetken kunnes lähdin maastoon.
maastossa oli oikein mukavaa laukata ilman satulaa. wemkekin pukitti aina välillä. minä laukkasin ravasin ja hypin maastoesteitä.
oli aika vaikeaa ilman satulaa.
wemke meinas heittääkki mut yhes vaihees alas ku lähti pukittaan ja nousi pystyyn. ei oo kyllä sen tapasta.
palasin tallille ja jätin wemken käytävälle ja pistin kiinni.
otin suojat pois ja pistin karsinan ovelle. otin sen jälkeen suitset ja pistin nopeeta riimun ja menin pesemään kuolaimia ja vein sen jälkeen suitset siististi paikoilleen.
palasin wemken tyä ja pistin sille loimen ja annoin porkkanaa ja vein tarhaan. suljin portin annoin pusut ja halit ja lähin kotio.
tulikohan pitkä?! haha |
Vastaus:
Todella kekseliäs , hyvä ja pitkä tarina!!! Hienoa, että olit nähnyt tähän tarinaan paljon aikaa ja vaivaa! saat tästä 100v€!!!
-Tuisku |
|
| Nimi: salzu ja wemke |
13.02.2009 15:04 |
Tulin tänään katsomaan wemkeä pyörällä.
Kello oli jo kaksi ja tulin koulusta suoraan tallille ja hakemaan wemkeä tarhasta.
wemke oli hyvällä päällä joten jätin sen ulos kiinni ja hain harjapakin ja vein loimen samalla pois.olin hakemassa harjapakkia, kun joku pikku tyttö pyysi minua laittamaan sille hevosen valmiiksi.
Mun oli tietty pakko mennä auttaan, vaikka wemke oli pihalla.
haimme sitten sen hevosen varusteet + harjapakin.
otin pakista harjan ja rupesin harjata.
sitten otin kaviot ja kammalla harjan ja hännän. Poni seisoi koko ajan kiltisti ja minä otin sitten satulan ja pistin sen sille.
Poni ei tehnyt yhtään mitään joten mietin koko ajan, että miksi tyttö ei saanut itse ponia kuntoon.
kun satula oli selässä minä pistin satulavyön kiinni ja otin suitset.
laitoin ensin ohjat kaulalle ja sitten suitset paikoilleen ja lopuksi kiinni.
pistin vielä ponille suojat ja sanoin, että nyt se olisi valmis, annoin ohjat tytön käteen ja kysyin, et mitä siin viä ootat et lähe jo viemään sitä mihin metki ratsastaan.
Tyttö vastasi, että ei uskalla jos mäkin en mee.
Sanoin, että mun hevonen odottaa jo mua joten en pääse.
No mun oli pakko joten menin hakemaan wemken karsinaan ja laitoin harjapakin sen karsinan eteen.
otin ponin ohjista kiinni ja talutin sen ulos. Poni oli aika pieni joten käskin sen pitää sitä sillävälin kun haen sille tytölle tuolin.
Se ei uskaltanut joten käskin tytön hakea tuolin ja tulla tänne, mutta tyttö ei suostunut.
Minua alkoi jo hermostuttaa.
hain itse ponin kanssa sen tuolin ja laitoin sen valmiiks.
Kiristin satulan ja tyttö kiipesi selkään
laitoin jalustimet oikealle korkuudelleen ja lähdin taluttamaan hevosta maastoon päin.
kysyin tytön nimeä ja hän vastasi
- anni
- ok mun nimi on tiina.
- kuka tää poni on?
- en tiä
- kuinni et tiä?!
silloin vatsassani muljahti. eikö tyttö tiennyt kuka hevonen oli tai kenen se oli, koska tämän tallin se ei ainakaan ollut...
- keneltä sait luvan ratsastaa, minä kysyin.
- tuota...onko aivan pakko sanoa?
- ON!!!!!!!
- koska tämä ei ole tallin hevonen ja omaa hevostaa ei voi pelätä
- no oikeataan en keltään. katsoin vain söpöimmän hevosen ja otin tämän.
- nyt mennään heti takaisin tallille. ja HETI!
- eiii!! en halua...
- mikset?
- en vaan halua
päätin kuitenkin lähteä takaisin tallillle vaikka anni sanoisi mitä.
tallilla ponin omistaja oli tosi kiukkuinen...
- mitä täällä on tapahtunut, sanoi tuuli
- ponin omistaja: " nuo kaksi varastivat hevoseni"
- mutta enhän minä. autoin vain tyttöä.
- selvä sinua uskonkin, mutta kuka tämä toinen on??
- se on joku anni. kai
ne jäivät vielä selvittelemään asiaa kun minä menin hoitamaan wemkeä.
otin harjapakin auki ja sieltä kumisuan. Aloin pyöritellä sillä ja sen jälkeen otin pölärillä ja pehmeällä harjalla koko pikku pullan läpi
otin vielä kaviot ja kammalla harjan + hännän. nypin vielä wemken harjan ja samalla nypin myös harjat ja pesin ne.
menin hakemaan kavio rasvaa ja sillä rasvaamaan kaviot.
Vein muuten sitä ennempää harjapakin takaisin paikoilleen.
menin hakemaan satula saippuaa ja putsaamaan sillä satulan oikein tosi hyvin.
sitten purin suitset ja putsasin nekin. kokosin ne takaisin kasaan ja vaihdoin satulahuovan.
laitoin pesuun sen, kun olin harjannut sen.
laitoin myös wemken loimia pesuun ja menin vielä rasvaamaan varusteet.
käärin pintelit ja pesin suojat.
menin hakemaan vettä ämpäriin ja putsaamaan sillä ruokakipon, suolakiven ja juomautomaatin.
Vein Wemken käytävälle ja kiinnitin molemmin puolin riimusta.
hain kottikärryt ja talikon ja putsasin karsinan.
jatkuu... ei riittäny lähettään tila |
Vastaus:
Rahat jatkossa... |
|
Jatkoa...
Kun olin saanut työt tehtyä, menin Sunnyn luokse. Otin siltä loimen pois ja harjailin vähän, vaikka olin sen juuri harjannutkin. Sitten hain Sunnyn satulan ja suitset. Laitoin satulan sen selkään, suoristin huovan ja laitoin vyön ensimmäiseen seikään. Myöhemmi kentällä voisin sitten kiristellä sitä. Sitten laitoin Sunnylle suitset ja kiristin remmit oikein. Lopuksi laitoin itseni valmiiksi ja lähdin taluttamaan Sunnyä kentälle. Nyt oli niin hieno ilma, etten raaskinut käyttää ratsastusta maneesissa. Sunnystäkin oli mukavampaa ratsastaa raittiissa ilmassa. Kentällä laitoin ponin valmiiksi ja hyppäsin pehmeästi satulaan. Laitoin jalustimet hyviksi ja lähimme sitten kävelemään kenttää ympäri pitkin ohjin. Sunny katseli ihmeissään maastopolulla olevia ratsastajia hevosineen. Noin kolmen kierroksen kävelyn jälkeen otin ohjat jaaloin hieman verrytellä Sunnyä. Tein paljon voltteja ja ympyröitä, harjoittelin myös vähän pysähdyksiä ja väistöjä. Sitten aloin ottamaan ravia. Sunny lähti hienosti raviin. Ravissa vaihdoin suunnan ja tein käynnissä tekemiäni harjoituksia. Annoin välissä Sunnyn levähtää ja vetää henkeä uralla. Pian keräsin taas ohjat käviin jaaloin ravata isolla ympyrällä harjoitusravia. Ravailin hetken, kunnes siirryin uralle ja päätin nostaa laukan. Sunnyn teki mieli mennäkkin kiitoa, mutta onneksi sain pidäteltyä sitä. Aloin laukata ympyrällä, jottei Sunny niin innostuisi.
Jatkuu...
Anteeksi kun teen näitä pätkiä, mutta en ehdi tehdä yhtäjaksoisesti niin pitkää. |
|
Hoitotarinani:
Tulin ensimmäistä kertaa hoitamaan uutta hoitsuani, Sunnyä. Kävelin koko matkan talliin, koska keli oli todella hyvä, vaikka pakkasta oli. Noin puolen tunnin kävelymatkan jälkeen saavuin tallin pihaan. Aluksi ajattelin tutustua talli-ympäristöön ja talliin. Kun olin katsonut kaikki paikat, menin talliin katsomaan Sunnyä. Se seisoi tyytyväisenä karsinassaan. Avasin sen karsinan oven ja se tuli heti nuuskimaan minua. Sunny oli todella suloinen shetlannin poni! Laitoin sille riimun päähän ja riimunnarulla kiinni kalteriin. Otin Sunnyn harjat esiin ja aloitin harjjaamisen pölyharjalla. Sunny ei ollut kovinkaan likainen, sillä oli vain vähän puruja selän päällä. Otin kuitenkin muillakin harjoilla Sunnystä likaa pois. Harjasin Sunnyn harjan ja hännän sekä pään, lopuksi putsasin kaviot. Laitoin Sunnylle vielä Fleeceloimen päälle. Ajattelin nyt putsata Sunnyn kupit puhtaiksi, koska ne ei kovin kehuttavilta näyttäneet. Sunny seurasi minua koko ajan kun putsailin sen kuppeja. Kun olin saanut kupit puhtaiksi, Menin putsailemaan Sunnyn suitsia. Satulaa en putsannut, koska ajattelin mennä kohta ratsastamaan.
Jatkuu... |
|
Tulin tänään taas katsomaan wemkeä.
se oli aika pirteällä päällä.
järjestelin wemken tavaroita paikoilleen ja laitoin sille toppa- loimen, vein pihalle ja sillä aikaa kun wemke tarhaili. minä putsasin karsinan.
putsasin myös ruokakipot, suolakiven ja juomautomaatin.
satulaja suitset olivatkin aivan puhtaat.
hain wemken harja-pakin ja laitoin sen karsinan eteen.
toin wemken uuden riimun ja riimunarun karsinalle roikkumaan.
samaten wemken talli-loimen.
sitten toin wemken kahden tunnin jälkeen sisälle ja otin toppa-loimen pois ja pistin sen karsinalle roikkumaan.
aloin pyöritellä wemken karvaa kumisualla ja sen jälkeen kovalla harjalla, pehmeällä harjalla, otin kaviot, aukaisin harjan ja hännän.
wemke olikin aika likainen, koska en ole päässyt hoitamaan sitä.
jätin wemken sisälle. pistin vain ensin sille talli-loimen päälle ja annoin halin, pusun, porkkanan ja sanoin moikat.
tänään en viitsinyt ratsastaa.
sit lähin.
*loppu* |
Vastaus:
Kiva tarina! saat tästä 25v€
-Tuisku |
|
| Nimi: Vennika |
08.01.2009 20:38 |
Kiitos vielä kerran Lucasista! Mutta nyt syventykäämme tähän tarinaan Elikkäs:
Olin riidellyt isosiskoni kanssa ja minulla oli huono olo, koska olemme todella läheiset. (minulla ei ole oikeassa elämässä isosiskoa, mutta tässä ns. "nettielämässä" on) Isosiskoni oli lähtenyt ovet paukkuen ulos.
- Mä en sit tuu enää takas! Isosiskoni Annika oli huutanut ja paiskasi oven kiinni. Ja nyt minä istuin surullisena kotimme ulkoportailla, eikä minua paljon ilahduttanut, että auto tuli pihaamme, kunnes huomasin, että se pikku-kottero oli mummini. Menin toiveikkaana katsomaan, josko Roni, mummini saksanpaimenkoiranpentu olisi tullut mukaan ja sieltä Roni hyppäsi ulos suoraan syliini.
- Moikka Roni, pikku kulta! Minä sanoin. Sitten mummini astui autosta ulos surullisen näköisenä ja hän näytti siltä, että purskahtaisi minä hetkenä hyvänsä itkuun.
- Mikä hätänä? Minä kysyin.
- Vaarisi kuolema oli minulle raskas taakka, mutta siitä olen jo kuta kuinkin toipunut, mutta Sinin kyuolema on minulle liikaa! Mummini itki ja minä halasin häntä. Sini oli mummini pomni ja mummi rakasti tuota ponia ja hän aina ratsasti sillä. Mummini oli ulkonäöltään todella pieni kokoinen minua pari senttiä lyhyempi! Mummillani oli harmaat pitkät hiukset, jotka hän tapansa mukaan oli laittanut nutturalle. Hänellä oli päällään kulunut tummanviherä (jee vihreää!) pitkähihainenpaita, jonka hihat oli kääritty. Tumma hame, ja harmaa takki, jonka ylänapit olivat auki, mutta alanapit kiinni. Menimme sisään. Lohdutin aikani mummia, kunnes keksin:
- Mummi, tulisitko kanssani erääseen paikkaan, jossa varmasti piristyt?!
- Olen pahoillani, mutta minä tuskin piristyn. Toki voin tulla, jos vain tahdot! Mummini vastasi. Sitten lähdimme bussilla """""""""Lehtipolun tallille""""""""". Tallilla mummi ei vieläkään ymmärtänyt missä olimme ja miksi olin käskenyt häntä pukemaan ratsastusvaatteet. Vein mummin sisälle ja sanoin:
- Odota tässä! Sitten menin toimistoon tervehdin Tuulia:
- Moi Tuuli! Onko Tuisku ratsastamassa?
- Ei. Minun mielstäni Tuiskun piti tulla jo pois ratsastamasta... Etkö nähnyt häntä käytävällä? Tuuli kysyi.
- En... APUA! TUISKU TÄRVELEE MUN YLLÄTYKSEN! Minä huusin ja lähdin juoksemaan mummin luo, koska tajusin, että Tuisku kertoo, että tämä on talli! (anteeksipyynnöt Tuiskulle jos suutuit tästä, mutta...) Ja arvasin oikein Tuisku jutteli mummilleni, mutta juuri, kun Tuisku oli tulossa kohtaan-"Juu, tämä on meidän tallimme!" Vetäisin Tuiskun mukanani käytävän toiseen päähän.
- Shhh! Minä sihahdin ja selitin Tuiskulle. Tuisku lupasi olla kertomatta mitään. Sitten menin valmistamaan Lucasin kuntoon. Voitte vain kyvitella mummini ilmettä, kun hän huomasi minun taluttavan ponia, joka oli söpö ja kaikenlisäksi tarjoavan sitä hänen ratsastettavakseen. Mummi silitti Lucasta ja tarttui varmana ratsastajana sen ohjiin. Katsoin huvittuneena, kun melkein 80 vuotias vanhus ratsastaa ponilla, kuin nuori ja kokenut kilparatsastaja. Sitten mummini tuli pyytämään minua näyttämään taitoni ja minä näytin, kuinka paljon osasin ratsastaa. Pian mummini opetti minulle vähän juttuja maneesissa ja hän ratsasti itsekkin. Sitten mummi pyysi minua taakseen satulaan. Se oli hauskaa, mutta emme ratsastaeet niin kauaa. Kun katsoin mummin ratsastamista hänen kasvoistaan pursusi iloinen hymy ja lämmin olemus. Hän oli iloinen. Kun Lucasilta oli otettu varusteet pois ja se oli ruokittu sanoin mummille:
- Voit aina, kun haluat tulla meille ja sitten voimme mennä ratsastamaan!
- Kiitos! Mummi sanoi ja halasi minua kyynelehtien.
Anteeksi, jos tarina oli huono.... Halusin vain tehdä jotain "tavallisuudesta poikkeavaa"................ |
Vastaus:
todella mainio tarina!!! Päinvastoin, on kiva kun tapahtuu joskus jotain erilaista, tarinasi ei ole missään nimessä huono! Saat 50v€!
-Tuuli |
|
|
|
